tiistai 14. joulukuuta 2010

HURJA-HARRI JA PULLONHENKI

Uh-huh, onpa tämä Drakkulan vaarin puolukkamehu väkevää! Ja hyvää: kukaan Tassulassa ei tee parempaa puolukkamehua.

- Siitä juolahtikin mieleeni hupaisa tapaus, josta puolukkamehun lisäksi on kiittäminen herra Hakkaraista, Tassulan kuuluisinta unissakävelijää.


Näin alkaa Mauri Kunnaksen Hurja-Harri ja pullon henki (Otava 2010), joka kuuluu lasten suosikkisarjaan Tassulan tarinoita. Olen nyt tehnyt empiiristä tutkimusta pikkupoikien parissa, mikä olisi tämän joulun toivotuin kirja ja tulos on, että Hurja-Harri ja pullon henki on joulun odotetuin kirjalahja ikähaarukassa 6-10 vuotta. Toki muutkin sitä saattavat haluta, mutta otantani ei ollut hirveän laaja. Ja kyllä tätä lukevat tytötkin vaikka meno onkin lievästi sanottuna vauhdikasta, kun Tassulaan saapuu Tivoli mukanaan moottoripyörätemppuilija Hurja-Harri. Illalla Hurja-Harri aikoo yrittää uutta ennätystä Tassulan urheilukentällä ja hypätä peräti 78 auton yli. Harri on muista piittaamaton ja varsin itsetuntoinen eikä voi aavistaakaan, mitä roolia unissakävelijä herra Hakkarainen ja Drakkulan vaarin puolukkamehu tulevat näyttelemään hänen iltanäytöksessään.


Tarinaan liittyy myös alla oleva kuva, jossa herra Tannenbaum esittelee vaarille outoja lemmikkejään.


- Tämä on erikoisuuteni, babylonialainen pullon henki, Spiritus Butelli Babylonicus, selitti herra Tannenbaum.


- Se on harvinaisen väkevä henki, mutta kovin heikkohermoinen ja arka. Siksi se viihtyy tämmöisissä vanhoissa, ahtaissa pulloissa.

Juuri kun herra Tannenbaum on saanut nämä sanat sanottua, alkaa tapahtua niin nopeasti ja paljon, että uskon jokaisen pikkuseikkailijan, myös tyttöjen, pitävän vauhdikkaasta ja myös huvittavasta menosta, sillä kuka voi olla nauramatta, kun herra Hakkarainen pyörii tapahtuminen keskuspisteessä kävellen ja puhuen unissaan.


Mutta mitä kummaa vaari ja herra Tannenbaum löytävätkään eräästä bensatankista tilanteen rauhoituttua?


Vain herra Hakkarainen vähät välittää. Hän vain ihmettelee, miksi hän herää litimärkänä ja korvat soiden. Ja miksi kaikki ovat hänestä niin kovasti kiinnostuneita...

Minä en osaa koskaan sanoa Mauri Kunnaksen kirjoista muuta kuin: Suosittelen! Olen itse häneen koukussa ja omasta kirjahyllystäni löytyvät monet hänen kirjansa eli ne on hankittu meille sekä lapsille että aikuisille…Ja ihan reippaasti kehtaan tämän todeta!

7 kommenttia:

  1. Kyllä Kunnas osaa asiansa! Minäkin olen hankkinut hänen kirjojaan sekä itselleni että lapsille. Omasta lapsuudestani muistan Koiramäki-kirjat ja niistä kai se rakkaus alkoi :) Ennen lasteni syntymää ostin itselleni mm. Koirien Kalevalan, Seitsemän koiraveljestä ja nyt sitten hankin kirjoja koko perheen yhteiseksi iloksi.

    VastaaPoista
  2. Lumiomena, kai sinulla on Kunnaksen ikiklassikot, joita on käännetty myös ainakin saksaksi ja englanniksi: Joulupukki ja Suomalainen tonttukirja. Olen itse lähettänyt tuota Joulupukkia ulkomaisille ystävilleni mm. englanniksi. Pidän kyllä enemmän tonttukirjsta, jossa mm. Välikaton Feetu ja sauantonttu Nippe Nokinokka.

    VastaaPoista
  3. Nämä on niin ihania. Mekin ollaan koukussa Kunnakseen! Hyvä, että hän on ehtymätön tuotannossaan. Ideat ja ajatukset eivät hänellä lopu.

    VastaaPoista
  4. Kunnasta tuli seurattua muksuna NyRockin sarjiksista. Tosi ihana kuvittaja ja taiteilija =)

    VastaaPoista
  5. Birgitta, hän on. Paljon pieniä kiinnostavia yksityiskohtia.

    VastaaPoista
  6. Meillä myös lasten (kuin vanhempienkin) suosikkeja nämä ihanat elämänmynteiset, hauskat ja opettavat koiramäenkirjat. Huvitti, kun tytär kiikutti viikonlopulla täältä kotoaan löytyneen Koiramäen joulun itselleen. Eipä hassumpaa jos laittaisi aikuiselle pojalleen vaikka tuollaisen Tassulan tarinoita kirjan. Sillä on hyvä elvyttää huumoria.

    VastaaPoista
  7. Rita, minä toimin vielä Merin kirjastohuoneena, joten meillä on monet Kunnakset, klassikotyttökirjat ja Lindgrenit kahteen kertaan. Ennen olin kuirmakameli (ne perheen ostokset) ja nyt olen varasto (kaikki ei mahdu opiseklijakaksioon). Elämää...

    VastaaPoista