Parhaat asiat ja hetket jaetaan ystävän kanssa. Anne tunsi minut liiankin hyvin viedessään tapaamaan issikoita, noita sydämenvaltaajia, sillä nyt olen mennyttä naista. Vasta muutama ratsastuskerta on takana, mutta koko varustus on jo hankittuna ja parhaillaan virkkaan Rhönnille loimea. Siitä tulee semmoinen hyvin monivärinen. Uskon, että Rhönn muistuttaa se yllään enemmän Perun vuoristointiaanien muulia kuin arvonsa tuntevaa issikkaa, mutta uskon, että hän suo sen minulle anteeksi ja nauttii loimestaan.
Tässä kuvassa Rhönn ja minä, Anne ja Holmari. Ratsastuskuvia saatte odottaa sillä näytän paksuissa talvitamineissa aivan paksukaiselta, tosin hyvin onnelliselta sellaiselta, mutta suvella saadaan otettua tyylikkäitä ratsastuskuvia. Talviratsastus on kylmä laji, mutta ratsastus issikoilla on aina hauskaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti